torstai 3. lokakuuta 2013

Annoin tosissani sille mahdollisuuden...

...nimittäin Nokian ja sille isolle mötikälle.

Työpaikan vaihdoksen myötä päätin luopua rakkaasta iphonestani pääosin siksi, että se ei yksinkertaisesti enää toiminut kunnolla. Päätin kokeilla onneani ja valitsin uudeksi luurikseni Lumian - ja tietenkin sen isoimman eli 920-mallin.

Minä tosissani halusin antaa Elopille ja Lumialle mahdollisuuden näyttää parhaansa, mutta valitettavasti ei. Lumia ei mitenkään vedä vertoja Jobsin luomukselle, ainakaan henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan.

Olen aiemmin syyllistynyt jopa haukkumaan lumiaa, ja myönnän - ilman mitään käyttökokemuksia. Nyt tosissani odotin löytäväni uuden puhelimen iphonen rinnalle, mutta monesti totesin jopa ääneen miksi kaikki tämän puhelimen kanssa on niin pirun vaikeaa?

Toki saat näytön juuri sellaiseksi kuin haluat, mutta sillä ei kovin pitkälle pötkitä. Ensinäkin tuo mötikkä painaa julmetusti ja meikäläisen minikädellä on aina kaksin käsin käytettävä. Lisäksi jokaöinen lataaminen alkaa pikku hiljaa tökkiä, varsinkin kun huomaat kesken illanvieton, että puhelimesi on jälleen pimeä. Ja kyllä, olin lukenut ainakin kymmenen erilaista tekstiä siitä, kuinka akunkestoa saa pidennettyä ja kaikki kikat olivat käytössä. Lisäksi mukana tulleet kuulokkeet ovat täysin toivottomat, mobiilipankki vaatii kirjautumisen tunnuksien kanssa, instagram puuttuu, spotifyn käyttöjärjestelmä on outo, omia merkkiääniä ei saa tekstiviestiääniksi, yhteystiedot vaativat hotmailin sähköpostin, windows-kaupasta puuttuu paljon hyviä sovelluksia ja kosketusnäyttö on hidas ja kömpelö. Tässä nyt muutama puute mainittuna.

Niinpä minulla yks kaunis lauantai napsahti. Istuin seuraavana aamuna kahvikupin ääressä ja klikkasin verkkokauppaan.

Parin päivän päästä kädessäni oli taas tuo valkoinen väline, joka vain kaikessa yksinkertaisuudessaan on käyttöliittymältään selkeästi paras puhelin. Akku kestää, toiminnot löytyvät helposti ja kivoja kuoria löytyy pilvin pimein :)

Viime viikonloppuna sitten näpräsin uutta puhelintani porukoiden sohvalla ja äitini kysyi tuntuuko nyt kivalta, kun on taas iphone kädessä. Vastasin hänelle täydestä sydämstäni:

"Kyllä. Tuntuu kuin olisin saanut elämäni takaisin!" ;)

Turhamaisuuttako? - like I'd give a damn!



-