Veikkaan, että monet ovat kierineet viime päivinä pienessä ristiriitaisuuden tunteessa.
Eihän sitä nyt saa valittaa, kun aurinko paistaa koko ajan ja kesä on parhaimmillaan. Vai saako sittenkin? Lueskelin tuossa meteorologi Miina Mannisen haastattelua, ja hän mainitsikin hyvin, ettei hän saa eikä halua ottaa kantaa sääennustuksissaan. Toisille kun helle on nautinto ja toisille täysi helvetti.
Myönnetään, että ennen kuuluin jälkimmäiseen. Enhän minä sitä muille myöntänyt kun muut hyppivät ilosta auringon paisteessa. Itse kuitenkin tanssahtelin sadetanssia nurmikolla ja toivoin kylmempiä kelejä. Välillä tanssituokiot tuottivat jopa tulosta ;)
Mutta toista se on nykyisin.
Pieni reissuni Thaimaan auringon alle sai pääni muuttumaan. Ilmoitanpahan samalla, että niin muuten muuttui ihonikin. Tämä tyttö kun ennen paloi jo huhtikuun lopussa ja loppukesästä sai jonkin näköisiä rusketusraitoja oikein etsimällä etsiä. Ihoni taitaa kyllä olla muuttunut, kun tänäänkin paistattelin auringon alla 5 tuntia, eikä palamisesta näy jälkeäkään. Aurinkorasvaakaan en koskenut mutta äidin iloksi sanottakoon nyt vaikka, että kyllä minä sitä lisäilin, niinpä niin..
Niinpä kaikille helteen vihaajille ilmoitankin, että minä nautin. Todellakin nautin.
Vuodenajoista syksy on edelleen suosikkini mutta kesä on kivunnut lähestulkoon jaetulle ykkösijalle. On ihanaa, kun ihmiset ovat hyvällä tuulella ja ruoho kasvaa (...pahoitteluni golfkannanotosta)!
Ainut miinus tässä kelissä on se, että osa naisista kuvittelee, että helle antaa luvan pukeutua eeerittäin vähäisiin vaatteisiin. Terassilla istuessa sitä näkee jos jonkinmoista viristystä. Kiiltävät mikrosortsit, joissa pakarat vilkkuu amerikan malliin ja tiukka toppi, eivät välttämättä ole Lappeenrannan satamaan soveliaita. Varsinkin kun takapuoli ihan oikesti vilkkui ja koko terassi tuijotti jostain syystä naisen perään. Jokainen kuitenkin tallatkoon tavallaan.
Kerronpa loppuun vielä pienen kevennyksen..
Meinasi kahvi mennä väärään kurkkuun, kun uusien ovien asentajat istahtivat kanssamme takapihalle kahville. 56-vuotias äitini lohkaisi jahdatessaan pöydässä olevia ötököitä, että; mistä näitä mulkkuja oikein tulee? Aika ronskia kieltä meidän äipältä mutta tyttärellä oli ainakin hauskaa, kun raksamiehilläkin kahvi meinasi luiskahtaa väärään kurkkuun ;)
Hauskaa kesää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti