Tuntuu hurjalta, että viimeisestä kirjoituksestani on jo kolme kuukautta, neljäsosa koko vuodesta. Yksinkertainen syy kirjoittamattomuuteeni on ollut tottuminen hektiseen elämään, joka kumma kyllä - maistuu edelleen.
Alkutalvesta aloitin järjestelmällisen kesätyön etsimisen Helsingin alueelta. Onnen ja varmaan sattuman kautta päädyin tuttuun firmaan Kauppatorin laidalle. Sain kesätyön, jota en edes villeimmissä unelmissani osannut kuvitella.
Pääsin keskelle 900 miljoonan euron yrityskauppaa, mikä on Suomen mittakaavalla jokseenkin harvinaista. Integraatioviestintään sukeltaessa sitä miettii kuinka sitä on oikein oppinut tämän kaiken ja kuinka paljon sitä on päässyt tekemään. Työilmapiiri on loistava ja osaavia ihmisiä löytyy ympäriltä valtavasti.
Eniten työelämään siirtymisessä pelotti se, etten ehkä pitäisikään siitä. Työmoraalini tuntien päivät venyvät pitkiksi ja kellokortissakin on jo tarpeeksi tunteja. Muutos pelottaa aina ja alku on hankalaa, mutta lopulta kiitos seisoo. Aikansa kutakin, kuten hyvän ystäväni Annan kanssa juttelimme.
Olen kokenut ja oppinut tänä kesänä niin, paljon, että tiedän tehteeni oikeita valintoja.
Tämä tyttö vaihtaa nyt maisemaa Helsinkiin ja katsoo mitä pääkaupunkiseudun kortti tuo tullessaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti