perjantai 4. toukokuuta 2012

Olen lomani ansainnut.

Tuosta televisiolakosta muutama sananen. Ihminen arvioi aina toimintaansa hyvin subjektiivisesti, mutta voin silti avoimesti väittää, että selvisin lakosta loistavasti! Sunnuntai-ilta Koston aikaan teki tiukkaa, mutta selvisin siitäkin, mitenkäs muuten kuin töiden ja gradun parissa. Olen tässä viime ajat pohtinut tuloksia, tehnyt tulkintaa ja johtopäätöksiä siitä, että vähentyikö television katsominen?

Ehkä tai ehkä sittenkään ei.

"...mitenkäs muuten kuin töiden ja gradun parissa" Näistä tekijöistä olikin sitten huhtikuuni tehty. Työajanseurantani osoittaa, että huhtikuussa en viettäny päivääkään tekemättä töitä ja siihen päälle vielä rakasta opinnäytetyötäni. Voinkin nyt hyvällä omalla tunnolla sanoa, että olen nyt lomani ansainnut. Kesälläkään kun ei taida olla lomaa juurikaan tiedossa.


Muistutus 4.5.2012.Tässä taas todisteita siitä, että lapsi on aina lapsi.
Näitähän lappuja olen sitten löytänyt joka aamu vuodesta 1992.

Suuntasin siis Lappeenrantaan vanhempieni luokse, joiden arkiset ongelmat piristävät päivääni ihanasti. Iskän väsymys vapun vieton jälkeen ja arvuuttelu roska-auton ajankohdasta muistuttivat taas jälleen kerran miten leppoisaa se elämä joskus voikaan olla. Leppoisuus on tosin kaukana tänä iltana, kun Suomi aloittaa urakkansa. Täällä nimittäin huuto raikaa ja minä nauran, jälleen kerran.

Päätin muuten eilen palkita itseni aikaisella, jokseenkin suurella valmistujaislahjalla. Siitä sitten lisää joskus... :)






Ei kommentteja: