Facebook - tuo kaikkien janoisten sankari!

Facebook on mitä mainioin keksintö. Voit julkaista itsestäsi niin paljon tietoa kuin haluat. Voit kertoa milloin menet kauppaa, milloin tule kaupasta kotia ja milloin syöt. Monelle uteliaisuuden nälkäiselle facebook on loistava janon täyttäjä. Tietoja kavereista löytyy käden käänteessä.

Miten helppoa!

Sitten on kuitenkin ne ihmiset, jotka eivät tajua rajoittaa facebook-näkyvyyttään mitenkään. Suuri osa facebookin jäsenistä ei varmaan ole tietoinen mitä kavereilleen ja tuntemattomille jakaa. Ihanan facebook-yksityisyysuudistuksen jälkeen nekin, jotka olivat edes vähän hajuilla siitä mitä muille kertovat, ovat nyt aivan sekaisin. Asiaa ei myöskään auta se, että facebook-uudistuksen jälkeen bugeja ilmaantuu koko ajan ja suuri osa on löydettävissä juuri yksityisyysasetuksista.

Itse kuulun siihen joukkoon, joka jakaa tietoa paljon, mutta vain niille kenelle haluan. Uskon siihen, että kaikkien ei tarvitse tietää elämästäni ja nekin, jotka eivät halua lukea turhauttavia status-tekstejäni voivat helposti painaa uutissivulla hide-nappia. Näin helppoa se on.

Taannoin koulun ruokapöydässä kävimme keskustelua siitä, missä vaiheessa kaveri on tarpeeksi "korkealla", jotta hänelle voi jakaa kaiken? Niinpä niin.

Jos kaveri joutuu ensin ns. limited profileen, niin pitääkö hänelle ilmoittaa kyseistä rajoituksesta ja vastaavasti ilmoittaa, kun on ylentynyt seuraavaan julkaisukategoriaan? Onko tämä liian julmaa kavereiden kategorisointia? Onko sellaisia tuttavia edes lisättävä kavereikseen, jotka joutuvat saman tien mappi ö:hön?

Jos peli on julmaa lastentarhassa, niin osaa se sitä olla naamakirjassakin.

Lainatakseni taannoisen tosi-tv ohjelman laudahdusta;

don't hate the player, hate the game!