Urheilu tekee pitkästä aikaa tehtävänsä!

Urheilu on ollut aina ollut lähellä sydäntäni. Hyvin pitkälti tuo johtunee varmasti siitä, että  vanhempani ovat raahanneet minut pienestä pitäen laskettelurinteeseen, opettaneet tennistä ja lentopalloa ja lopulta vieneet joukkuevoimisteluun. Siitä kiitän muuten luojaa, ettei lentopallossa saatu koskaan joukkuetta kasaan, sillä verkon ali kävelevä passari ei välttämättä olisi joukkueen kannalta se vahvin lenkki.

Joukkuevoimistelun jälkeen pohdittiin jalkapalloa, kunnes pesäpallo vei mukanaan. Tuo laji täytti elämäni teinivuodet enkä kadu niitä hetkeäkään. Joukkueurheilu antaa enemmän kuin kukaan koskaan osaisi kuvitellakaan. Noiden vuosien jälkeen oli kuitenkin löydettävä taas intohimo urheiluun, eikä vuoden urheilujournalismiopinnot tai golf oikein riittäneet. Spinning, lenkkeily, ryhmäliikunta ja kuntosali ovat kaikille tuttuja, mutta silti samanlaista intohimoa urheiluun ei ole löytynyt kuin pesäpallossa.

Nyt saattaa kuitenkin olla näkyvissä valoa tunnelin päässä. Maaliskuun alussa alkanut Crossfitin On-Ramp-kurssi on ollut juuri sitä mitä tänä keväänä on kaivattu. Toki olen vielä crossfit-urani alussa, mutta en osaa edes sanoin kuvailla sitä rauhan ja ilon tunnetta, jonka jokainen harjoituskerta on minulle tuonut. Toki tunneilla välillä mennään ihanasti syke korkealla, mutta parasta on ollut se keskittymisen tunne ja laaja-alainen, erittäin ammattitaiton ja perusteellinen ohjaus, minkä jokainen kurssilainen saa.

Turhaan pelkäsin, että tämä laji vie henkeni eikä kuntoni kestä - enemmänkin se tuo minulle lisävoimia päivään ja uskomattoman paljon iloa ja naurua!

Urheiluhulluksi en edelleenkään itseäni lue, mutta urheilusta vaan tulee niin sairaan hyvä fiilis!

Just to let you know.