Joukossa ne parhaat ideat syntyy. Tai niin ainakin väitetään.
Koulussakin kehotetaan harjoittamaan ideapalavereja, joissa jokainen voi heittää kehiin mitä tyhmimpiäkin ideoita, ja joista voi poikia vaikka mitä.
Tuo kuulostaa loistavalta, mutta entäpä kun lopputuloksena on täysin typeriä päähänpistoja?
Sanotaan siis myös, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Allekirjoitan tämänkin. Välillä sitä tulee aina mietittyä miten järkevästäkin ihmisestä voi lopulta kuoriutua täysin idiootti yksilö, kun ympärille sattuu sopivia tyyppejä. Järki katoaa ja sitä ei helposti palauteta. Valitettavasti.
Joskus tuollainen järkevä tyyppi menetetään kokonaan. Harmittavaa sekin.
Joskus ryhmät poikivat loistavia lopputuloksia, mutta joskus tuotos on täysin järjetön. Ryhmän paine voi olla valtava, eikä ryhmästä irrottauduta sormia napsauttamalla. Varsinkin nuorilla tämä on arkipäivää, mutta valitettavasti on tullut todistettua samaa ilmiötä myös hieman vanhemmillakin.
Olisiko sittenkin parempi vain tallata yksin ilman vierellä kulkevia haperopäitä, jos kerran joukkiot synnyttävät ne idiooteimmat ideat?
Tai kenties olisinkohan minäkin järkevämpi yksilö, jos olisin jättänyt väliin muutaman sekopäisen ryhmän?
Kuka tietää, mutta turha kai sitä on näin jälkikäteen miettiä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti